Osien haalimista

En ottanut Silviaa ajoon ollenkaan vuonna 2011, koska silloin keskittyminen meni Romulla Välimerelle reissuun :) Silvia liikkuikin parkkipaikalta trailerille ja trailerilta uuteen talliin Hyvinkäälle. Siinä olikin sitten kaikki ajot sinä vuonna. Silvia ei mahtunut trailerille peltivanteilla, joten oli pakko vaihtaa siihen hieman miedommat vanteet alle, vähän ne on ujot ;)

Pesin peltivanteet samalla, kun ne kerran olivat irti. Huomasin siinä sitten samalla, että vähän on tainnut olla ahdasta tuolla vanteen takana.. Hyvin on silti pitänyt ilmat sisällä.

En kuitenkaan unohtanut Silviaa ihan kokonaan, vaikka ajamaan en päässytkään. Olin jo pitkään ajatellut, että haluaisin ostaa joko auton, jossa on V8-moottori tai sitten laittaa sellaisen moottorin Silviaan. Jenkit ovat sen verran arvokkaita, tai siis oma maku niissä on sen verran kallis, että ihan vielä (opiskelijabudjetilla) ei ole mahdollisuuksia ostaa sellaista. Joten kun vastaan tuli Roverin 3,5 litrainen V8 sopivaan hintaan, se oli pakko käydä hakemassa. Niin ja Silviassahan oli ne kannen pakosarjan kierteet rikki ja kytkin luistatteli, joten tuli nekin korjattua samalla ;)

Takana V8:n onnellinen omistaja =D

Ebay on ystävä, joten sieltä on tullut koneen oston jälkeen tilattua vaikka mitä. Briteistä on suurin osa osista tullut ja voi että, kun joidenkin brittien kanssa asioiminen on hankalaa. Yhdeltä myyjältä oli jo kaasari ja imusarja on tilattuna. Hänen asenne oli lähinnä: "koska olet ulkomaalainen, olet kusettaja, huijari ja ainakin aivan idiootti". Maksoin osat, rahat näkyi myyjän paypalissa ja kuljetus oli tilattu. Myyjä pyysi ilmoittamaan, koska on nouto ja kun hänelle ajan ilmoitti, hän reuhosi siitä, että häneltä ei kysytty koska sopii tulla. No lopputulos oli se, että myyjä perui kaupan, koska rahat olisi pitänyt lähettää "as a gift". Muuten ei kelvannut ja hän ilmoitti, ettei kaupoista tule mitään ja palautti rahat. Kaksi viikkoa meni tuohon episodiin ja myyjä vielä lopuksi totesi, että nyt tiedät miksei hän tykkää tehdä kauppaa ulkomaalaisten kanssa, kun se on aina niin kauheeta sähläämistä. Miksköhän..?

Britanniasta on löytynyt asiallisiakin myyjiä ja tämä edellä mainittu jäi poikkeukseksi. Osia on siis jo jonkin verran haalittu kasaan.

Kannet on 3,5 litraisista vakiokansista ne parhaat, isommalla pakopuolella ja venttiileillä. Näissä kansissa on siis paras virityspotentiaali ilman kauhean suurta työstämistä. Vanhoissa siis ei ole mitään vikaa, mutta nämä on vähän paremmat.

Laatikkokin löysi tiensä mun tallille. LT77 oli hakusessa ja sellainen myös löytyi. Tämä alkaa olla jo järkevämmän kokoinen kuin koneen mukana tullut panssarivaunun laatikko. Hyllyssä pölyttymässä ollut S13 Silvian vaihdevälinlyhentäjä pääsi myös käyttöön ja siitä tuli ihan hyvä vaihdekeppi tähän laatikkoon.

Suomesta Markon kaverilta löytyi Hedman heddersin pakosarjat.

Koneestahan selvisi loppujen lopuksi myös se, minkälaisesta autosta se on alunperin. Selittänee hieman esimerkiksi laatikon kokoa..

Loppuvuosi 2010

Yllättäen tämäkään vuosi ei mennyt ilman ongelmia. Olin matkalla Botniaringiltä Turkuun ja tarkoitus oli alun perin ajaa suoraan perille asti. Tampereen jälkeen tuli mieleen sittenkin käydä Pirkanhovissa pikaisesti ja hyvä, että käytiin. Peruuttelin auton parkkiin ja auton edessä näky oli tällainen:

Mukava pieni öljyvanahan se siinä oli ja lähemmällä tarkastelulla osoittautui, että se tuli ahtimen öljyletkusta, joka oli murtunut. Pikainen soittelu ympäriinsä kavereille ja ensin järjestyi Jannen isä hinaamaan autoa omalle pihalleen ja siellä notkuttiinkin siihen asti, että Tomi pääsi edelliseltä trailerireissulta takaisin Tampereelle. Siitä lähdettiinkin sitten kyydillä kohti Turkua:

Ei voi olla kuin kiitollinen, kun löytyy sellaisia kavereita, jotka jaksavat auttaa :)

Ahtimelle ei millään meinannut löytyä oikeanlaisia letkuja ja kun ne vihdoin löytyivät ja olin niitä laittamassa paikalleen, lähtivät kierteet sekä pulteista että ahtimesta. Meni hermot kyseisen T25-ahtimen kanssa ja ostinkin tilalle käytetyn T25G:n, joka on vähän isompi ja antoi kyllä persdynolla mitattuna vähän enemmän tehoakin. Samalla kun auto seisoi ilman ahdinta Marko teki siihen uuden putkiston, tai lähinnä vanha hervoton takapönttö vaihtui tuplaulostuloon:

Alkuun ajattelin, että en haluaisi tällaista ulostuloa, mutta nyt kun se on paikallaan, on se huomattavasti paremman näköinen kuin vanha. Myös 2010 vein autoni DNSF:n osastolle 100+ Motorshow:hun:

Osaston rakentaminen käynnissä

Matkalla 100+:ssaan alkoi taas kerran pakosarjan tiiviste vuotamaan. Tämä johtuu siitä, että kannesta on aikojen saatossa kierteet kadonneet. Samoin ennen talviseisontaan jäämistä opin senkin, miltä tuntuu, kun kytkin luistaa. Ilmeisesti ahtimessa oli oikeastikin pikkuisen enemmän tehoa kuin vanhassa, kun kytkin alkoi antautua ;) 2010 talvella Silvialla oli hieman huonommat oltavat, kun minulla ei ollut tallipaikkaa ollenkaan..

Peltivanteiden sovittelua.

Pitkästä aikaa taas päivitystä tännekin. Lopahti hetkeksi innostus koko harrastamiseen, niin ei tullut tännekään kirjoiteltua. Nyt on taas uutta intoa projektiin ja koko autoon :)

2010 otin auton ajoon jo kesäkuussa ja autohan näytti silloin tältä 

Kauaa se ei tässä kunnossa pysynyt, koska peltivanteet odottivat paikalleen pääsyä. Vanteiden speksit ovat ehkä sen verran kaukana vakiosta, että ihan sellaisenaan niitä ei voinut alle jättää pidemmäksi aikaa. Kuva kertoo enemmän:

Vanteet tulevat "vähän" kaaresta yli.

Pieni kaarien rullaus ei enää tässä vaiheessa riittänyt, koska yllättäen renkaat ottivat aika pahasti kaareen kiinni. Ei siis auttanut muu kuin ottaa rälläkkä käyttöön ja tehdä kaariin vähän lisää tilaa:

Etupään lasikuituisista lokasuojista napattiin myös siivu pois, jotta eturenkaat mahtuivat pyörimään. Lisäksi oli pakko laittaa ZG-kaarilevikkeet paikalleen, koska kaarista ei kovin kauniit tulleet rälläköinnin jäljiltä ja toisaalta renkaat tulivat niin paljon yli, että sanomistahan siitä olisi tullut. Lopputulos on omasta mielestä oikein loistava:

Ei kaariin vieläkään ihan mahdottoman paljoa jäänyt tilaa, mutta renkaat mahtuvat pyörimään. Ja kun alustan sääti jäykimmilleen, ei edes montuissa ota paljoa kiinni :)

Auto näyttää tässä kuosissa omaan silmään aika korkealta, vaikka alustaa kun katsoo, niin ei sinne ihan hirveästi tilaa jää:

Matka runkopalkista maahan

Auto pestynä ja valmiina kesään

Puslajumppaa, vanteiden fiksailua ja kaarien sovittelua

Vuosi 2010 alkoi muutolla. Kuten aikaisemmin mainitsin, vanha talli oli hieman ahdas ja kun minulle tarjottiin paikkaa tallista, jossa olisi enemmän tilaa, tartuin tilaisuuteen. Auto oli pois tieliikenne käytöstä, joten trailerikyydillä oli mentävä.

Talven urakkana olivat takakallistuksenvakaajan uretaanipuslat ja Primeran peltivanteet. Etupään puslat sain vaihdettua jo aikaisemmin, takapään isoimmat puslat oli jo vaihdettu ja loput olivat odottaneet vuoroaan jo pitkään. Vieläkin jäi pari puslaa vaihtamatta, koska en taaskaan pudottanut kelkkaa alas. Vanhojen puslien kunnosta voi päätellä, että oli jo aikakin vaihtaa tilalle uudet.

Talven aikana hommasin Primeran peltivanteet, jotka Vannepaja käänsi ja levitti. Vanteiden spekseiksi tuli loppujen lopuksi 9x15", edessä et -17 takana -27. Renkaiden koko on 205/55/15. Tässä vanteet juuri Vannepajalta haettuna:

Lippaa näissä vanteissa on ihan kohtuudella. Pahoittelut huonoista kuvista, tällä tallikerralla ei ollut kunnon kameraa mukana.

Olin kuullut levitetyistä pelleistä jonkin verran kauhutarinoita. Lähinnä siitä, että niitä ei saada pitämään ilmaa. Itsellä oli yritys tehdä näistä heti ensimmäisellä kerralla pitävät ja se myös onnistui.

Aivan järjetön hommahan noiden kuntoonlaitto oli. Hiominen on homma, jota inhoan ehkä eniten kaikista. Ja näissä sitä riitti, koska pakkeliakin sai käyttää melkoiset määrät. Jos nyt pitäisi lähteä uudestaan tähän hommaan, jättäisin kyllä väliin. Sen verran monta iltaa jouduin noita hioessa tallilla viettämään, että vieläkään en haluaisi toista settiä vanteita laittaa kuntoon, vaikka näiden laitosta on kulunut jo pari vuotta. Täytyy kuitenkin sanoa, että lopputulos on mielestäni kaiken sen vaivan arvoinen.

Pohjamaali

Maali

Renkaat päällä

Tallin nurkassa oli maannut jo pitkän aikaa ZG-levikkeet ja talven aikana niitäkin tuli testattua paikalleen. Ajatuksissa oli jo pitkään ollut, että ne vielä jonain päivänä istuttaisin Silviaan, kunhan vain olisi sopivat vanteet tiedossa.

Ihan näillä vanteilla levikkeitä ei olisi voinut edes kuvitella paikalleen..

Auton maalaus

2009 sain auton ajoon vasta syyskuun alussa. Tallissa pölyttymisen jälkeen sitä piti tietenkin hieman ulkoiluttaa silloisen käyttöauton kanssa. 

S13 oli taas myynnissä ja teki mieli ostaa se takaisin :)

Alla Borbetin A:t, jotka olivat alla maalauksen ajan

Seuraavana vuorossa oli auton värin vaihto. Toisin kuitenkin kävi, koska maalauksen jälkeen auto oli edelleen punainen. Syynä tähän oli yksinkertaisesti ajanpuute. Olin viemässä autoa 100+ Motor Showhun näytille, mutta syyskuun pari ensimmäistä viikkoa vietin Espanjan auringon alla. Reissun jälkeen aikaa jäi enää 2 viikkoa. Tämän 2-viikkoisen alussa maalari muutti uuteen talliin ja hänen maalauskoppinsa oli vielä kesken, eikä se täysin valmis ollut vielä silloinkaan, kun auto maalattiin. Kahden viikon aikana rakennettiin maalauskoppia ja Silviaan asennettiin uudet etulokasuojat, tehtiin pohjatyöt ja se maalattiin. Kolme ihmistä auton kimpussa työpäiviä lukuunottamatta lähes tauotta, niin valmista tuli.

Fiksattu takakaari

Takavalojen alla oleva lirpake oli päässyt melko pahaan kuntoon ja se fiksattiin lasikuitukitillä ja kitillä. Maalauksen jälkeen siitä tuli itseasiassa ihan hyvännäköinen ainakin vähäksi aikaa. 

Tässä vaiheessa oli vielä tarkoitus vaihtaa auton väriä, mutta viimeisen viikon keskiviikko iltana (tai oikeastaan yönä) keskustelin maalarin kanssa, joka ehdotti auton maalaamista punaisella. Tässä vaiheessa ei kuitenkaan enää olisi ollut aikaa maalata ovien ja muiden luukkujen välejä, joten suostuin maalarin ehdotukseen. Niinpä väriksi tuli custom-made punainen. Maalarin kaapeista löytyi yhteensä 7 purkkia punaista maalia, joissa oli 6 eri sävyä. Ne kun kaikki sekoitti yhteen, tuli oikeastaan aika hyvä punainen.

Siitähän se sitten pikkuhiljaa lähti etenemään. Torstaina aamuyöllä autoon vedettiin pohjamaalit päälle.

Puskuri pohjamaalissa

Pohjamaalia pintaan

Kaikki auton muovilistat ja muut muovilirpakkeet maalattiin spraymaalilla mattamustaksi, jotta ne näyttäisivät hyvältä vielä uudenkin maalipinnan kanssa. 

Torstaina päivällä autoon alkoi pikkuhiljaa tulla melko hyvä väri ja kiilto.

Torstai illalla uskalsi jo ottaa suojat pois ja muutama tuntia myöhemmin oli jo pakko alkaa kasata autoa, jottei aika loppuisi ihan kokonaan kesken. Tällä kertaa oltiin valmiita jo puolen yön aikoihin.

Perjantaille jäi vielä konepellin maalaaminen, joka tällä kertaa tehtiin kilikali-maalilla. Siitä tuli huomattavasti parempi kuin mitä aikaisempi gelcoat pinta oli. Vihdoin ja viimein viiden jälkeen iltapäivällä ajoin auton ulos tallista.

Illalla lähdin ajamaan kohti 100+:saa Tampereelle. Matka ei sujunut ilman mutkia, Aurassa olin menossa tankkaamaan, kun auto sammui juuri ennen kuin sammutin sen. Varikkopysähdys kesti noin 45 minuuttia, jonka jälkeen auto lähti taas käyntiin. Bensapumpun sulake oli palanut ja sen vaihdon jälkeen auto hörähti hienosti käyntiin. Loppumatka sujui ongelmitta ja perille saavuin tuntia ennen kuin 100+ halli tyhjennettiin osastojen rakentajista. Pikainen pesu ja kuivaus ja auto oli paikallaan osastolla.

Evoluutio